Face (The Music) 2
20 x 30 cm
I never get tired of the film Merry Christmas, Mr Lawrence (1983) starring David Bowie and Ryuichi Sakamoto. It’s my Christmas movie. Sakamoto has also composed the wonderful, beautiful music in this movie. In this video he is sitting at the piano and playing the theme song. I made a monotype listening to these sweet sounds, spread acrylics on a plastic disc and pressed the disc on grey paper.
So, this became the second face in 29 faces September 2015.
Merry Christmas, Mr Lawrence kuuluu jouluperinteisiini. Leffan pääosia esittävät David Bowie ja Ryuichi Sakamoto, joka myös on säveltänyt elokuvan kauniin musiikin. Tässä videossa Sakamoto soittaa pianolla elokuvan tunnussävelmän.
Teemataiteen syyskuun teemana on tehdä kuusi kuvaa käyttäen monotypia- ja/tai frottagetekniikoita. Aloitin monotypialla, levitin akryyliväriä muovilevylle, painoin levyn harmaalle paperille. Tästä tuli siis kuukauden työ nro 1.
Ooh, sinulla on vauhti päällä 🙂 Ihana sininen monotypia-työ. Harmaalla pohjalla hyvin kaunis.
Sinulla näkyy tekniikka olevan jo hyvin hallussa.
Ja samalla saat useampaan haasteeseen työn.
Minukin pitäisi ehkä suunnitella niin, että samalla työllä osallistuisin useampaan haasteeseen.
En uskaltanut ensimmäisenä monotypiaa kokeilla, vaan tein frottage-työn.
Postaan myöhemmin kun on muuta postattavaa väliin:-)
Maahinen, pakko pitää vauhtia, jos aikoo saada aikaan 29 kasvoa kuukaudessa! Siksikin on hyvä yhdistää haasteita, vaikka yleensä tykkään tehdä joka haasteelle oman kuvan. Nyt ei vaan ehdi 😉
Tämä oli elämäni toinen monotypia-työ, joten kokeile ihmeessä! Abstrakteja on vielä hauskempi tehdä.
Very abstract, but definitely a face. I like it. 🙂
Thank you, Neena.
Upea! Hänellä on yllättynyt ilme, jouluun yllätykset kuuluu.
😀 Millin.
I love blue and those two combined together are a great combo. What a charming face!
I wanted to use a limited color palette, Lisa, this was the second monotype in my life and I feel still a bit awkward with the technique.
Mikäs mennikäinen sieltä kurkistaa? Veikeä työ monotypialla. Sinäkin pääsit jo alkuun. Perässä tullaan 🙂
Elämäni toinen monotypia-työ, Selma. Haluaisin tehdä abstraktia, mutta ei oikein tässä kasvohaasteessa voi.
I like how you have incorporated music into your faces challenge, great idea
I love music (all kind of music, almost) and painting, Joyce.
She’s very expressive!!! ♥♥♥
She seems to listen to the music very intensely, Robin.
Salaperäinen sininen nainen, hieno väri. Mä tein taidekurssilla aikoinaan nuorena…sinisen naisen yli metri pituus,öljyllä tosin. Tuli tästä mieleeni ja sormenjäljet ovat mukana maalauksessasi. 🙂
Sormenjäljet maalauksessa ja sinistä väriä naamassa ja mekossa, joka meni heti pesuun tämän työn valmistuttua, Esther 😉
Juu, huomaa että on ennenkin monotypioitu, niin hyvin onnistuu jopa ilmeet. Neito varmasti yllättyi joulumusiikista, minä ainakin.
Olen kierrellyt hyyryläisenä koko kesän ympäriinsä, harvoin läppärin kera, on bloggailut jäänyt vallan. Ensi viikko on viimeinen Suomessa ja Jäkessä olen, joten tuutko kaffelle, meillä on täällä kahvila, jossa TARJOILU PÖYTIIN ja santsikupit rajoituksetta ilmaisia 😀 Vinkkaa sähköpostiini!
Tämä oli elämäni toinen monotypia, Sirokko, senkin hyyryläinen ja jess, sähköpostiin menen!
Kaunista musiikkia, japanilaissävytteistä, itämaista.. Ja pianomusiikkia on kiva kuunnella. Kaunis rouvahan se sieltä kurkistaa sinisenä ja eteerisenä. Joululahjojako miettiii.
Sinistä hetkeä pianon seurassa, Sirkka.
Sininen neito ja sininen hetki.Kaunista.
Kiitos, RaijaAnnikki.
I have never seen that movie but you have me intrigued! You monoprint is great – love the way you can see the texture in the paint too!
That movie is intriguing, Moongirl, sad, cruel, love.
Nice! : )
So are you, Mick 😉
I absolutely love this, Susu! How fun! And how wonderful to find a face in all of that expressive freedom. 🙂
Thank you, Jill.
Ihanan herkkää… Väritkin juuri oikein, tule syvyyttä kuvaan. Tykkään!
Kiitos, Du på Ekholmen!
Hieno työ, niin upean sinistä olet käyttänyt värinä. Yllättynyt ilme sinisellä neidolla.
Silmät ymmyrkäisinä, Sisko!