susupetal art gallery

Face 5

 

day5 girl in the window

 
Girl In The Window 10 x 11 cm Tyttö ikkunassa

 

Water color on cardboard. The windowpanes are a piece of sticker sheet, the actual stickers used for something else, only the empty places left.

 

***

 

Vesiväriä pahvin palasella. Ikkunanpielet on pala tarroista tyhjennetystä tarra-arkista.

 

 

 

 

 

 

 

16 vastausta

Subscribe to comments with RSS.

  1. jaana janatuinen said, on helmikuu 5, 2015 at 7:39 pm

    Upea kortti. rohkeat värit ja se mielenkiintoinen asettelu. Pieni punaposkinen tyttö kurkkii ikkunasta, odottaako jotain? Kekseliäästi olet käyttänyt materiaaleja🙂

    • susupetal said, on helmikuu 6, 2015 at 8:27 am

      Olen materiaalien hamstraaja, Jaana, onneksi toisinaan tulee myös käytettyä niitä!

  2. Millin said, on helmikuu 5, 2015 at 10:09 pm

    Näillä ilmoilla on parempi olla sisällä ja ruudun takaa vain katsella maisemia. Nuorta tyttö se tosin ei niin miellytä.

  3. Aina said, on helmikuu 6, 2015 at 5:58 am

    Yksin jäänyt. Hieno toteutus ja paljon puhuva.

  4. Sirpa said, on helmikuu 6, 2015 at 8:17 am

    Odottavan aika on pitkä…vieläkään ei ketään näy.

    Jälleen hieno toteutus sinulta!!

    • susupetal said, on helmikuu 6, 2015 at 8:29 am

      Tämä on omakuva lapsuudesta, odotan isää töistä, Sirpa. Tämä laulu on soinut mielessäni isän kuoltua syyskuussa. Samaa ikävöintiä kuin lapsena.

  5. mmather said, on helmikuu 6, 2015 at 4:38 pm

    What do you see out there, Susu?

    • susupetal said, on helmikuu 6, 2015 at 6:36 pm

      I’m waiting for dad to come from work, Mick, many, many decades ago.

  6. UUna said, on helmikuu 6, 2015 at 8:22 pm

    Odotusta, surua, yksin jäämisen pelkoa…Tätä kaikkea näen lapsen kasvoissa ikkunassa.
    Vaikuttava pieni työ! Hienosti oivallettu materiaali. En olisi hoksannut, ellet olisi kertonut.

  7. robin said, on helmikuu 7, 2015 at 7:14 am

    You are a woman after my own heart! Using the ’garbage’ to create! You go girl!🙂

  8. sirokko said, on helmikuu 7, 2015 at 11:24 am

    Tämä on jotenkin mennyt minulta ohi! Niin koskettava, laulu vaikka en kaikkea ymmärrä saa aikaan väristyksiä selkäpiissä kun ajattelen omaa isääni, vähitellen muististansa katoamassa. Voin kyllä itsekin samaistua tähän valkohapsisena mummona,odottamassa jotakin, sateen loppua, lapsia käymään, ikkunakin on kuin meillä…

    • susupetal said, on helmikuu 8, 2015 at 9:19 am

      Sirokko, ei ihme, jos näitä kasvoja menee ohi, vauhti on hurja, kun osallistun siihen 29faces-haasteeseen, kuva joka päivä, eihän kukaan jaksa ja ehdo kommentoida kaikkia.

      Tuo laulu on rakas jo lapsuudesta, nyt siihen tuli uusi merkitys isän kuoleman jälkeen. Hiipuminen, niin mieleltä kuin keholta on raskasta seurata.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: