susupetal art gallery

Nuoralla tanssija / Dancing On Tightrope

*** 

***

Digital Fun Challenge #30 minä / me

******

***

29 vastausta

Subscribe to comments with RSS.

  1. […] Oma vastaukseni tämän maanantain haasteeseen löytyy ArtGallerystä.  […]

  2. kiirepakolainen said, on maaliskuu 6, 2012 at 1:48 pm

    Voi kamaluus….. tuo vaatii jo sisua ja sisäistä voimaa!
    Tuskaa, kauhua, synkkyyttä…korppikotka vaanii saalista… apuaaaaa!

    • susupetal said, on maaliskuu 6, 2012 at 2:54 pm

      Kiirepakolainen, my so called life…aina toisinaan, onneksi joskus tuuli laantuu ja nuoralla pysyy helpommin.

  3. sirokko said, on maaliskuu 6, 2012 at 2:57 pm

    Iiik, toivottavasti naru kestää.. vaikuttava taidonnäyte.

    • susupetal said, on maaliskuu 6, 2012 at 3:14 pm

      Sehän siinä elämän juuri tekee mielenkiintoiseksi päivästä toiseen, kun miettii, kestääkö nuora, Sirokko…😦

  4. BLOGitse said, on maaliskuu 6, 2012 at 3:16 pm

    iiiiiik! Onpa ympäristösi karmaiseva…hämiksiä, tuikeilla silmillä tuijottava musta pilvi, autch!
    Positiivista on tietty se, että olet naurulla etkä pudonnut.
    Toivottavasti kevätaurinko paksuntaa narua!🙂

  5. yaelian said, on maaliskuu 6, 2012 at 4:35 pm

    Hieno!! Ja pilvilläkin on silmät…Älä putoa,kevät tulee pian… Pitäisi opetella tekemään digitaidetta,niin voisi osallistua tähän kivaan haasteeseen…

    • susupetal said, on maaliskuu 6, 2012 at 7:55 pm

      Yaelian, digeily on hauskaa, siitä vaan kokeilemaan.

  6. Uuna said, on maaliskuu 6, 2012 at 4:42 pm

    Kyllä tämä yhtä nuorallatanssia on, mutta parasta hiippailla suorassa, niin ei huomaa, mitä alhaalla on. Ylhäällä olevat voi tuupata kauemmas.

    Tykkään tällaisista dramaattisista kuvista, niissä on sitä jotakin.

  7. harakka said, on maaliskuu 6, 2012 at 5:08 pm

    Huii, siellä on hämiksiäkin vaikka kuinka monta!
    Hämiksen langallako hän käveleekin, kunhan ei vaan putoaisi!
    Tykkään tosi paljon tästä kuvastasi, vaikka niitä hämiksiä onkin, hi!

    • susupetal said, on maaliskuu 6, 2012 at 7:56 pm

      Harakka, onneksi hämikset eivät pelottaneet sinua liikaa!

  8. Mick Mather said, on maaliskuu 6, 2012 at 6:43 pm

    I must have slept longer than I thought … it’s already Hallowe’en? :O

  9. Kameran_takaa said, on maaliskuu 6, 2012 at 6:53 pm

    Paljon tummaa puhuvia yksityiskohtia joista pidän.
    Korppikotkasta ensimmäisenä tuli mieleen Nick Brandtin kuva korppikotkasta joka oli aivan mystinen.

  10. susupetal said, on maaliskuu 6, 2012 at 7:59 pm

    Andy, piti käydä katsomassa Brandtin kuvia, muistin kyllä nähneeni niitä, mutta en olisi muistanut kuvaajan nimeä. Komeita, dramaaattisia!!

  11. mm said, on maaliskuu 6, 2012 at 8:10 pm

    Tämänkin tunnelman tiedän. Onneksi nuora kestää.

    • susupetal said, on maaliskuu 8, 2012 at 10:14 am

      Kyllä se kestää, vaikka aina ei uskoisikaan siihen, mm.

  12. *itKuPiLLi* said, on maaliskuu 6, 2012 at 9:16 pm

    Elämä on kyllä yhtä nuoralla tanssimista. Niin kauan on toivoa, kun on narun päällä, heikommin menee narun jatkeena. No hups, mielikuvitus lähti laukkaamaan, pitää olla varovaihen, ettei itse putua köydeltä.😉

    • susupetal said, on maaliskuu 8, 2012 at 10:14 am

      Narun jatkeena on aika looginen jatkumo, jos putoaa narulta, Itkis.

  13. arleena said, on maaliskuu 6, 2012 at 11:05 pm

    Liian suuri taakka kannettavaksi. Ehkäpä aurinko sulattaa taakkaa ja elämä on kevyempää.

    • susupetal said, on maaliskuu 8, 2012 at 10:15 am

      Arleena, aurinko antaa voimaa pysyä narulla, mutta ei aurinkokaan ole kaikkivoipa, olen huomannut.

  14. miiwi said, on maaliskuu 6, 2012 at 11:07 pm

    Nyt pitää jaksaa, kesäänpäin on suunta!

    • susupetal said, on maaliskuu 8, 2012 at 10:15 am

      Miiwi, kesä on todellakin tulossa. Joskus se auttaa, aina ei😦

  15. hanne virtauksesta said, on maaliskuu 7, 2012 at 10:03 pm

    hui…
    vaikuttava, mielenkiintoinenupea tarina, tunnelma..

  16. Elegia said, on maaliskuu 8, 2012 at 8:11 pm

    Väsynyt kulku, mutta ei haluaisi vielä luovuttaakaan. Vihaisten ja pelottavien katseiden keskellä ei ole hyvä olla. Kaikki muuttuu joskus pelottavaksi. Se toivottavasti menee ohi. Koskettava kuva, johon koen voivani samastua!

    • susupetal said, on maaliskuu 9, 2012 at 3:08 pm

      Elegia, pahinta on, että kaikkein kamalinkin muuttuu arjeksi, tavanomaiseksi tavaksi elää ja olla. Tottuu.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: